AkiHeiskanen11 Asiaa yhteisöllisestä näkökulmasta johtamisessa ja kuntajohtamisessa. Tavoitteeni on saada ihmiset aktiivisiksi ja onnistumaan, siinä mitä tekevätkään.

Muutos yhteisölliseen johtamiseen

Yksinkertaista mutta niin vaikeaa. Huomaan usein pohtivani, miksi johtaminen on niin haastavaa vaikka meillä löytyy tuhansittain kirjoja ja oppeja, joissa kuvataan yksinkertaisesti mitä tekemällä johtaminen onnistuu ja tulokset ovat hienoja. Kyse on toisaalta yksinkertaisesta asiasta, jota on kuitenkin erityisen haastavaa toteuttaa. Alf Rehn on tätä ristiriitaa hyvin kuvannut omassa johtajuuden ristiriidat -kirjassaan. Kyse ei olekaan yksinkertaisesta asiasta, vaan äärettömän monimuotoisesta asiasta, jossa jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa kokonaisuuteen. Jokaisen kolleegan oma historia ja omat kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka he hahmottavat maailmaa ja minkä suodattimen läpi tulkitsevat asioita. Ja loppujen lopuksi kyse on henkisistä asioista, henkisestä tilasta. Siitä kuinka luodaan henkinen tila, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja jokainen hyväksytään sellaisena kuin on ja vielä, että nämä yksilöt toimivat yhteistä suuntaa kohti ja suunta on kaikillle kirkas.  

Tässä monimuoisessa, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen pohjautuvassa kokonaisuudessa, jossa vielä ulkoiset tekijät luovat lisää haastekerrointa, onnistuminen vaatii paljon osaamista, herkkyyttä olla hetkessä, empatiakykyä, taitoa pystyä olemaan liikaa tulkitsematta ja hetkeen tarttumista. Herkkyyttä luoda turvallinen ja luottamusta herättävä tila, josta kasvaa avoimuus. Näiden kolmen asian kautta on mahdollista päästä vuorovaikutukseen, jossa syntyy hyvää ihmisille ja työhön. 

Kumpi on sitten ensin, sujuva työ ja siitä seuraava työyhteisön hyvä tila vai toisin päin. Perusasioiden sujuvuus ja rutiinien toimivuus tuo tietyn jäsentyneisyyden tekemiseen ja aika ei mene "sotkujen" selvittämiseen. Tämän pohjan päälle on sitten hyvä rakentaa hyvää työyhteisön henkistä tilaa, jossa luovuus kukkii, ihmiset ovat aktiivisia ja vastuullisia sekä innostuneita. Toisaalta voidaan varmasti ajatella myös niin, että hyvän henkisen tilan kautta ihmiset ovat valmiita itse ratkaisemaan työssään eteen tulevia haasteita ja jäsentävät työnsä yhteistyössä sujuvaksi. Että pääsemme tähän, se vaatii myös tietyn perusosaamistason omaan työhön. Useimpiin töihin liittyy paljon osaamistarpeita perustiedoista järjestelmien hallintaan, jotka takaavat sen, että on mahdollisuus selvitä työstä hyvin. Ja jokaisella pitäisi olla oikeus näiden perusasioiden hallintaan, ennen kuin häneltä vaaditaan luovuutta oman työhön. Jos perusasioiden hallinta vie liikaa voimavaroja, ei energiaa jää muuuhun. 

Tätä pohdin ja ehkäpä tämä kirjoitus taas jäsensi ajatustani ja pystyn huomenna paremmin edistämään asioita omassa työssäni. Ehkäpä huomenna lähden ihmisten kanssa pohtimaan, mitä perusosaamista meillä on lisättävä. Puhumista olemme jo aloittaneet harjoittelemaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Jos yhteisö rakentuu omaehtoisesti, luonnollisesti ilman ulkoista ohjausta, niin silloin on mahdollisuus onnistua etsimälläsi tavalla.

Toisaalta tällainen syntyminen tuottaa ylihomogeenisen yhteisön. Joku henkinen osuus toimii yhteisöllisesti, mutta jotain puuttuu tyystin. Onko rakentunut yhteisö kuitenkin liian heikko maailman tuulissa. Pitääkö sittenkin sallia henkilökemian tasolla erilaisuuttakin.

Voitaisiinko mahdollisesti korvata puute verkostumalla. Verkostokumppania voi ehkä sittenkin hallita helpommin, kuin sisällä olevaa väärää kemiaa.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Johtamisen rooli on edelleen ymmärretty väärin useimmissa työyhteisöissä. Mitä osaavampia, koulutetumpia, vastuullisempia sekä usein monitaitoisia työntekijät ovat sitä vähemmän tarvitaan johtajia ja perinteistä johtamista.

Kun yhteisön tavoitteet ovat selkeät niin useimmat asiat etenevät itseohjautuvasti. Osaava organisaatio on kuin monipäinen olento, joka toimii loistavasti, vaikka joku johtaja päineen puuttuisi pelistä.

Johtamisen merkitys muuttuu ja se on yhä enemmän yksi toiminnan prosessi ja yhä vähemmän henkilö tai henkilöitä, joille uskottu johtaminen yksinoikeutena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvää ja tärkeää pohdintaa esimiehenä/johtajana toimivalta, mikä auttaa varmasti onnistumaan työyhteisön kanssa. Johtajuus on murroksessa ja Suomi on mielestäni jälkijoukoissa. Alf Rehn korostaa usein erialsiten ihmisten yhteistyönä syntyviä ideoita ja mahdollisuuksia. Tässä meillä on paljon tehtävää - liian usein samanmielisten ja samankaltaisten poppoo muodostuu yrityksiin ja muihin yhteisöihin eikä uutta synny.

Haaste on tehdä avoimuudesta, keskustelusta ja mahdollistamisesta osa jokapäiväistä toimintaa eikä vain teemapäivien erikoisuus.

On hyvä että korostit koulutuksen aosaamisen kehittämisen merkitystä. Sitä tarvitaan ehdottomasti pohjalle, jotta voi syntyä uutta. On tiedettävä ja osattava ensin jo olemassaoleva.

Toimituksen poiminnat